lauantai 13. huhtikuuta 2024

Keinoäly (AI) ja minä: muuttolintujen matkassa



Keinoäly eli tuttavallisemmin AI on tullut hyödyksemme tai sitten kiusaksemme - kuinka vaan. Ainakin bittitekniikan osalta hyvin monet järjestelmät ja toiminnot perustuvat jonkinasteisen AI:n toimintaan - sitä ei vaan aina tule huomanneeksi.

Itse ajattelin tälle keväälle testailla tuota AI:n toimintaa lintujen äänien tunnistamiseen. Käyttämäni RFJM-sovellus kännykässä toimii ns. alustana tunnistamisen osalta. Sovellushan tuli markkinoille jo reilu vuosi sitten, keväällä, joten se onkin ehtinyt kehittyä tunnistamisessa melkoisesti. Ainakin, jonkun ennakkotiedon mukaan tunnistuksia löytyy reilun 200 lintulajin osalta. Tämähän on hyvä määrä Suomenkin mittapuussa. Ja toki tuo AI kehittyy sitä mukaan kun sillä on hyviä näytteitä laulutaitureista käytettävänä.

Itse tykkään käyttää sovellusta ns. intervalliäänityksessä, jossa äänitän tunnin ajan lintumaailman ääniä. Eli käytännössä jätän puhelimen pihapöydälle tunniksi kuuntelulle 😊 Tunnin jälkeen onkin sitten mielenkiintoista katsoa, mitä AI on kuullut ja onko tunnistukset mahdollisesti sinne päinkään. 

Vertailujen tekemiseksi toki pidän itsekin kirjaa kuulluista lajeista. Muutoinhan olisi mahdotonta sanoa, onko juuri AI:n havaitsemat linnut olleet äänessä. Oman pihan ja lähimetsikön linnuista AI on pystynyt löytämään lähes samat lajit kuin itsekin. Harvassa ovat ns. virhemääritykset. Virhemäärityksissä yleensä tai lähes aina onkin tuo varmuus reilusti alle 80 % lajin osalta: kuten tänään niittykirvisen osalta (kuva ylllä). Tämän aamun tunnin aikana tuli havaituksi 11 lajia. Toki lähistöllä liikkui muitakin lajeja, mutta ne eivät pitäneet juurikaan ääntä, joten AI:n oli niitä mahdoton havaita. Myös erittäin heikosti kuuluvat lajit jäävät helposti määrittämättä, mutta siinä astuukin avuksi havainnoijan omat korvat.

Tilanne noilta osin on hieman sama kuin kuunnella sähkötystä radioliikenteessä jonkin sovelluksen avulla. Ne kiinnostavimmat signaalit jäävät usein tunnistamatta ilman omia korvia, joten tekniikalle löytyy vielä haastajansa - onneksi 😁

@ri






Sovellukset niin "Ompuille" kuin Androideille


 

torstai 11. huhtikuuta 2024

Keväinen tuulahdus - lämpöennätys rikottu!

Mustolan lämpöjä viikolta 15/2024

 Kolean jakson ja pienten lumipuhurien jälkeen päästiin keväässäkin oikein kunnolla eteenpäin. Heti Pääsiäisen jälkeen alkoivat tuulet ja paineet olla suotuisia keväiselle henkäykselle. Tästä henkäyksestä päästiinkin sitten nauttimaan oikein kunnolla keskiviikkona, 10.4.2024, jolloin Lappeenrannan Konnunsuon mittausasemalla tehtiin mittaushistoriaa, kun huhtikuun lämpötilaksi saatiin peräti +20.1 C, mikä on historian varhaisin ajankohta jolloin on rikottu +20 C. Kyseessä siis Ilmatieteenlaitoksen mittaushistoriaa vuodesta 1959 lähtien.

Mustolan, omalla, mittauspisteellänikin päästiin keskiviikkona liki +20 C:een. Sen kyllä huomasi ulkona puuhastellessa. Mikäli tuo lämpötrendi jatkuu samanlaisena voisi sanoa, että tänään alkoi sitten tuo terminen kevät, ellei nyt mennä vielä miinuksille loppu kuukauden aikana - toivottavasti ei.

Myös pari ukkosrintamaa, kunnon sellaista, on ylittänyt Suomen viime viikkoina. Saas nähdä mitä tämä lupaa kesän ukkoskauden osalta. Nythän sekin on jo hyvällä alulla.

Lämpimien öiden myötä myös monien lintujen muutto runsastuu - tapahtuu eräänlainen ryntäys, joka sekin näkyy ajoittain noissa säätutkakuvissa. Jos ei muusta, niin ainakin rastaiden lisääntyvästä konsertista huomaa nyt, että yöllä on oltu liikkeellä runsain joukoin.

@ri

keskiviikko 10. huhtikuuta 2024

FT8 SM-sprint, osa 4

 

Työskennellyt kilpa-asemat!


Kotimaan kilpailujen FT8-aaltomuodon neljäs sprinttiosakilpailu saatiin juuri päätökseen. Radiokeli, niin kuin kotimaan kesän lämpöennätys (Lappeenrannassa) suosi kilpailua. Yhteyksien kannalta tuo radiokeli oli ratkaisevassa asiassa, koska se tarjosi heijastuspintaa radioaalloille 😊

Tälläkin kerralla työskentelin tuon puutarhan pensasaidan yllä olevalla T2FD-dipolilla, joka tuntuu toimivan hyvin erityisesti kotimaan yhteyksissä 7 MHz:lla. Yhden bandin luokassa tuo ensimmäinen puolituntinen menee lähinnä odotellessa, koska useimmat työskentelevät sekä 80 että 40 metrin bandit, jolloin he aloittavat 80 metriltä ja tulevat sitten käymään 40 metrillä viimeistään kilpailun loppupuolella. Siinä onkin sitten melkoinen kuhina, kun asemat ikään kuin samanaikaisesti tulevat ääneen samoilla jaksoilla. 

Kokonaissaldo yhteyksien osalta jäi tälläkin kerralla n. 20 asemaan, mikä on ihan hyvä yhden bandin tulos tässä kilpailussa. Kovin montaa asemaa jotka sain ruudulle näkymään ei jäänyt työskentelemättä - taisi jopa tulla kaikki nähdyt "workittua" 😃

Viimekertaiselta ohjelmistohäiriöltäkin vältyttiin tällä kerralla. Toki yritin varautua siihen niin, että kävin kaksi tuntia ennen kilpailua vielä tarkastamassa viimeisimmät Windowspäivitykset ja asensin ne työasemalle, jonka jälkeen vielä käynnistin koneen pariin kertaan. Tällä kerralla myös kilpailun aikana ei ollut ns. ylimääräisiä ohjelmia taustalla pyörimässä.

Kevätkauden viimeinen sprintti onkin sitten toukokuussa, jonka jälkeen on kilpailun osalta ns. kesätauko parin kuukauden ajan.

@ri


Heijastukset kilpailun aikana 10.4.2024

sunnuntai 7. huhtikuuta 2024

Venäjän kieltä ja sen osaajia tarvitaan jatkossakin

 

Venäjän perussanasto haltuun 😎

Hieman pelonsekaisin tuntein olen seurannut keskustelua, jota on käyty erityisesti venäjänkielen asemasta ja sen opettamisesta Suomessa viime aikoina. No, syy tähän on helposti havaittavissa eikä se ole kovin kummallinenkaan: Venäjän aloittama aggressiivinen toiminta maailmalla Ukrainan sodan myötä. Kovia sympatioita ei Venäjää eikä venäläisyyttä kohtaan enää ole havaittavissa. Se, että osaa ja ymmärtää venäjänkieltä ei kyllä tee kenestäkään huonompaa - päinvastoin.

Kaikesta huolimatta vallitsevan tilanteen ei pitäisi antaa vaikuttaa tuon kielellisen kulttuuriperinnön opiskeluun ja käyttöön. Helposti mennään tai ollaan jo menossa siihen, että jatkossa tuonne itärajalle nousee uutena muurina tuo kielimuuri. 

Kielimuurin syntyminen ei ole hyvä eikä kovinkaan perusteltavissa oleva asia. Vaikka kommunikaatio rajan taakse olisikin nyt vähäisempää ei se tarkoita etteikö jatkossa myös venäjänkielen osaamista tarvittaisi. Ja toki, ilman kielen ymmärtämistä on erittäin vaikea seurata rajantakaista uutisointia ja keskusteluja, jotka tapahtuvat venäjäksi.

Itä-Suomessa tuon venäjänkielen osaamisen soisi kyllä olevan koulujenkin opetusohjelmien osalta korotetussa asemassa. Mutta, nyt taistellaan ja väännetään kättä siitä, että pitäisikö tuo Itä-Suomen koulu toimintoineen ajaa alas samalla kun ei saada muodostettu opetusryhmiä yläasteelle venäjänkielen osalta.

Hieman vastaava tilanne opetusryhmien osalta oli 1980-luvulla kun halusin kolmanneksi kieleksi yläasteella venäjänkielen. Yllätyksekseni ei yhtään ryhmää saatu perustettua, joten valituksi tuli sitten saksankieli. Lukio-opinnoissa sitten tärppäsi ja saatiin niukasti oma venäjänkielen ryhmä aikaiseksi, jolloin oli mahdollista kehittää omaa osaamista näiltä osin.

Aikaisemmin olin "opiskellut" ns. kanavavenäjää. Eli käytiin tutustumassa kanavalla seilaaviin laivoihin. Laivojen nimien osalta oli helppo opetella nuo kyyrilliset kirjaimet ja äkkiä perussanavarasto karttui kun saatiin vierailla jopa laivoissa ja jutella miehistön kanssa. Palkkioiksi tapaamisista saatiin aina hienoja "pinssejä" tai paremminkin sanottuna erilaisia renikoita eli rintamerkkejä. Näitä on edelleenkin säilössä suuret määrät - tuskin niistä kovin arvokkaita koskaan tulee, mutta ovatpahan muistona.

Lukiossa luonnollisesti halusin ja päätin kirjoittaa YO-tutkinnossa venäjänkielen. Koska opintoja oli näiltä osin takana vain vajaa 3 vuotta oli kirjoitettavana ns. lyhyt venäjä. Hyvä niinkin.

Monista erilaisista kielivalinnoista kouluvuosien aikana on juuri venäjänkieli ollut itselläni eräänlainen ponnahduslauta ammattiin ja harrastuksiin. Ennen Rajavartiolaitoksen ja Tullin palvelukseen siirtymistä olin aktiivisesti mukana erilaisissa harrasteradiotoiminnoissa Venäjän suuntaan. Näissä hommissa kielitaito osoitti todellisen tarpeen. Monet asiat sujuivat paremmin ja helpommin kun osasi paikallista murretta. 

Rajalla ollessani ensimmäistä vuotta harjoittelijana Nuijamaalla, muodostuikin minulle yllättäen uusi toimintamalli kun sain haastatella venäläisiä matkaajia niin Rajan kuin Tullin osalta. Venäjänkielen taitoa ei hirmuisesti ollut henkilöstöllä eikä sitä vielä tuolloin koulutettukaan. Erilaisten tulkkausten rinnalla oli mielenkiintoista kuunnella pitkien päivystysvuorojen aikana VHF-radiosta, mitä venäjän rajavartijat keskustelivat. Tuolloin ei salaaminen puheyhteyksien osalta ollut aina ykkösprioriteettinä. Myöhemmin tästäkin asiasta tuli osa virallista työnkuvaa. Osana tätä prosessia myös venäläiset sähkötysmerkit tulivat tutuksi. Tämä avasikin sitten aivan uuden maailman ja haasteet työuralla.

Kielen osalta myös venäläinen kirjallisuus tarjosi alkuperäisellä kielellä hyviä ja mielenkiintoisia teoksi. Omien kiinnostusten myötä erikoisesti venäläiset shakkioppaat ja radiotekniset julkaisut tulivat tutuiksi. Myös erilaiset ornitologiset julkaisut olivat kiinnostuksen kohteena, sillä 1990-luvulla käytiin tekemässä useita linnustoseurantoja ja kartoituksia niin Viipurissa kuin Äyräpäänjärvelläkin.

1990-luvun lopulla olin mukana järjestämässä niin ensimmäistä radioharrastajien kokoontumista Pietarissa samoin kuin erikoista radioamatöörien tapahtumaa Viipurin saariston Ravansaarella. Ilman monivaiheisia neuvotteluja ja "kädenvääntöjä" olisi moni lupapaperi leimoineen ollut vain haaveena 😊

Toivon hartaasti, että jatkossakin venäjän osaamiselle saataisiin nostetta ja kouluissa voitaisiin opiskella muutakin kuin sitä kuuluisaa "pakkoruotsia" erilaisten trendikielien, ranska, espanja, latina, lisäksi. Kaikille kielille löytyy kyllä tarvetta niin nyt kuin jatkossakin.

@ri

torstai 4. huhtikuuta 2024

N A T O

NATO-todistus 3.4.2024 💪

 Hyvää NATO-vuosipäivää. Siitä on tasan tarkalleen vuosi kun Suomen jäsenyys osaksi NATOa ratifioitiin ja Suomen lippu nousi Brysselissä salkoon NATO:n päämajan (HQ) edustalla.

Näin vuosipäivän kunniaksi olikin hyvä hetki päivittää omat tiedot NATO:n osalta. Tähän tarjosikin mainion tilaisuuden tuo MPK:n (Maanpuolustuskoulutus) verkkokurssi, NATO:n perusteet. Tentattava kurssimateriaali on melkoisen laaja, joten siinä on varmasti monelle tutkailtavaa pidemmäksikin aikaa. Itsekin yllätyin kuinka paljon oli ns. mustia aukkoja omassakin NATO-tietämyksessä, vaikka asiaan on tullut seurattua vuosien ajan. No, ehkä katsantokanta on noilta osin ollut hieman liian suppea eikä ole tullut täysimääräisesti hahmotettua koko organisaation toimintaa. Mutta, nyt on tullut sekin tehtyä ja todistustuskin on saatu tutkinnon osalta.

Tutkinnossa on 50 kysymystä, joihin on aikaa vastata yksi tunti. Tutkinnon voi toki uusia, jos ei mene ensimmäisellä kerralla läpi. Eli asioita voi vielä kerrata, jos tarpeen. Itselläni meni tutkintoon hieman päälle 30 minuuttia ja kolmeen kysymykseen tuli annettua ns. ei täydellinen vastaus. Yli 90 % reilusti oli täysin oikeitakin, joten saa olla tyytyväinen, kun meni kerralla läpi.

Itse opiskelumateriaalin syväluotaamiseen käytin reilut 3 tuntia. Opiskelumateriaali oli erittäin hyvin toteutettu - siitä suuri kiitos. Myös lisämateriaalia oli tarjolla opiskelun tukemiseksi.

Kohti uusia haasteita.


@ri

maanantai 1. huhtikuuta 2024

Ukkoskausi alkoi ja kevät kävi kylässä

Ukkossolut 1.4.2024
 Pääsiäispyhät tarjosivat ihan hyvä kattauksen säätilojen osalta. Monilla paikkakunnilla päästiin kevään ennätyslukemiin lämpötilojen osalta. Omalla mittauspisteelläkin päästiin +17 C:een juuri Aprillipäiväksi. Seuraaville vuorokausille onkin luvassa hieman viileämpää jaksoa lumi- ja vesisateineen, mutta eiköhän niistäkin selvittäne.

Kokonaisuuden kannalta ehkä suurimman yllätyksen monille tarjosikin tuo kevään / kesän ensimmäinen kunnon ukkosrintama, joka meni keskisen Suomen ylitse Aprillipäivänä. Havaintojen perusteella olikin ihan kunnon ukkonen niin salamamääriltään kuin voimakkuuksiltaan. Kaakkois-Suomen tämä läntinen rintama ohitti tyylikkäästi, mutta eiköhän noita Laatokan suunnaltakin nousevia pilviä saada vielä ihailla ennen kuin talviaikaan siirrytään.

@ri

Pääsiäisviikon lämmöt Mustolassa 2024


Kalakukkoa metsästämässä - SM 2-osakilpailu

 

SM-osakilpailu 2 / 2024

Näin Aprillipäivän "kunniaksi" olikin mukava panostaa radioviestinnän ihmeelliseen maailmaan ja osallistua vuoden toiseen SM-osakilpailuun: Kalakukko 2024.

Perinteisesti osallistuin kahteen luokkaan eli sähkötykseen (CW) ja kaukokirjoitukseen (RTTY). Tuo yleinen puheosuus (SSB) jäi tälläkin kerralla väliin. Itselläni tuo radio mikrofoni HF-taajuuksilla onkin ollut lähinnä koriste - viime vuosina sitä onkin tullut käytettyä lähinnä noissa turvaviestintäharjoituksissa (EMCOMM) - eli "mikin" toimivuus tulee siis testattu muutaman kerran vuodessa kuitenkin 😉

Kalakukkokilpailu on osakilpailusta se toinen, ns. maratoonikisa, jossa työskennellään kaksi tunnin mittaista jaksoa peräjälkeen. Se toinen kilpailu on sitten loppusyksyllä pidettävä Viitosten syysottelu. Tosin tuossa digiosuudessa (RTTY) on kilpailuaikaa vain tunti, joka sekin on jaettu kahteen puolen tunnin jaksoon. Jakson vaihtuessa saa siis aina työskennellä samat asemat uudelleen. Harmi, että tuossa digiosuudessa on osanottajia niin vähän että tyhjälle "bandille" saa huhuilla näilläkin asetuksilla aika palon. Tätä taustaa vasten tuo tunnin pituus onkin siedettävä. Jatkossa ilmeisesti ovat muuttamassa tämän RTTY-osion FT8:lle, koska sillä aaltomuodolla on enemmän innokkaita operaattoreita.

Aurinko oli sen verran armollinen ettei vienyt ihan kokonaan heijastuksia kilpailulta, joten jotain oli työskenneltävissäkin. Omalla osallani tuo perinteinen aloitus 3.5 MHz (80 metriä) alueella ei kuulostanut hyvältä, eikä sitä ollut koko kisan aikana. Onneksi tuo 7 MHz (40 metriä) paikkasi nyt tilannetta hyvin. Siellä oli asemat hyvin kuuluvissa ja kuulivat minunkin signaalia. Kokonaissaldo jäi hieman vuoden takaisesta, mutta yli 50 yhteyttä tuli CW:llä pidettyä nytkin. RTTY:llä päästiin silläkin peräti 15 lokimerkintään 😃

Seuraava kilpailu (SM 3) onkin sitten toukokuun puolivälissä kun otellaan K.S.Sainion -nimeä kantavassa osakilpailussa. Toki tätä ennen on kohta edessä tunnin rypistys FT8 -sprintissä huhtikuun osalta.


73 / @ri


Heijastukset kilpailun alussa.

Heijastukset kilpailun lopussa

perjantai 29. maaliskuuta 2024

Kätevät sovellukset lintujen havainnointiin

Androidin "äpit" lintujen havainnointiin

 Jyväskylän yliopistossa kehitetty Muuttolintujen kevät -sovellus tunnistaa linnun laulusta ja auttaa samalla tieteellistä tutkimusta. Sovelluksen havainnot näkyvät myös kartalla, josta pääsee seuraamaan muuton etenemistä.

Suomalaisilla onkin nyt ainutlaatuinen mahdollisuus tunnistaa lähipiirinsä lintuja niiden laulun perusteella. Samalla voidaan auttaa tiedettä lahjoittamalla älypuhelimella nauhoitettu linnunlaulun tutkijoiden käyttöön.

Hieno sovellus lintujen havainnointiin ja mikä parasta tuo sovellus todellakin toimii eli tekee sitä mitä lupaa: tunnistaa linnun laulun nauhoitetusta äänitteestä. Testasin itse tänään sovellusta sen talvilevon jälkeen piharappusilta kun jostain kaukaa kuului mustarastaan laulua. Vaikka laulu oli voimaltaan aika heikkoa ja laulajakin oli yli 150 metrin päässä, onnistui sovellus tunnistamaan mustarastaan ja vielä tämän lisäksi lähipensaassa äännelleen sinitiaisen. 

Sovelluksen sanotaan jo nyt tunnistavan 150 lintulajia, joten kyllä näistä varmasti useimmat sattuvat jo monen havainnoitsijan retkeilyreiteille ja auttavat hieman selvittämään lintukuorojen saloja laulajien osalta.

Sovelluksen avulla varmasti tuo oma korvakin herkistyy erilaisille linnunlauluille ja ääntelyille. Pian huomaakin, että ilman sovellustakin tulee pärjäämään. Toki asian toinen puoli on se, että sovelluksen avulla tuetaan tiedettä ja sovelluksen jatkokehittelyä, joten itse aion käyttää sitä useasti jatkossakin. Vaikka yli 50 -vuotisen harrastajauran aikana useimmat linnunlaulut tuntee kyllä ilman apujakin 😊

1980-luvulla oli Yleisradiolla hieno keväinen haastekilpailu, jossa Suomen lintutieteelliset yhdistykset kilpailivat lintujen äänien tunnistamisessa. Itse olin tuolloin jäsenenä EKLY:n (Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry) nelihenkisessä joukkueessa. Yllätykseksemme pärjäsimme kilpailussa hyvin, ja loppukilpailussa pääsimme mittelemään tietoja Lapin Lintutieteellisen yhdistyksen kanssa. No, niinhän siinä kävi, että taidettiin päästä pokkaamaan tuon kisan voitto, niukasti mutta kuitenkin.

MOBIILIVIHKO on taas sovelluksena mainio kun luonnossa liikkuessa haluaa merkitä luontohavaintoja muistiin. Havainnot tulevat suoraan karttapaikkoihin omiin lajiryhmiin automaattisesti. Ja mikä parasta havainnot tukevat myös tiedettä monilta osin. Kannattaa tutustua tähänkin sovellukseen.

Molemmista puhelinsovelluksista löytyvät versiot niin Apple:lle kuin Android:lle.


Hyvää muuttolintukevättä ja luonnon tarkkailua.


@ri

Keväänkorvalla

Mustola, vko 13 / 2024

 Pääsiäispyhien aattona näytti kevät saaneen kunnon harppauksen eteenpäin. Lämpötilat nousivat hetkessä toiselle kymmenelle, ollen parhaimmillaan liki +12 C. Toki yöllä mentiin sitten vastavuoroisesti hetkeksi miinuksillekin, mutta vain parin asteen verran.

Luontoonhan tämä lämpöaalto sai vipinää aikaiseksi. Suuri osa jo saapuneista muuttolinnuista uskaltautui jatkamaan muuttoaan kohti pohjoista samalla kun ensimmäiset päiväperhoset lähtivät liikkeelle. Nokkosperhoset olivat tänä vuonna jälleen ensimmäisten joukossa talvisessa puutarhassa 😉

Mitä on uskominen meteorologien ennusteisiin, niin paluu arkeen tapahtuu pian Pääsiäisen jälkeen ja hieman viileämmät tuulet alkavat puhallella, jopa lumikuurojakin on uskallettu ennustaa. Mutta nautitaan nyt keväästä kun sitä on tarjolla.


@ri

keskiviikko 27. maaliskuuta 2024

Uusi tulokas kotiverkkoon, osa 2

Raspi ja TFT-näyttä 7"

 Osaset alkoivat olla ns. koolla, joten oli aika laittaa laitteisto tulille. Raspia lukuun ottamatta kaikki tarvittavat lisukkeet löytyivät vielä edellisen projektin jäljiltä. Tuolloin tuli rakenneltua Raspi osaksi ADSB -verkostoa eli kuuntelemaan ilmailua. 

Nykyisen projekti lopullista kokoonpanoa en vielä tiedä, mutta runko on nyt hyvällä mallilla kun kaikki oleellinen toimii. Voisi melkein sanoa, että tänä päivänä tuon Raspin käyttöönotto onnistuu lähes kaikilta lukutaitoisilta, sillä netistä löytyy selkeät ohjeet perusasetuksille ja hieman vaativimmillekin virityksille, joten sanan "Linux" ei kannata antaa hämätä. Tosin ei Linux-tuntemuksesta mitään haittaakaan ole 😉

@ri

tiistai 26. maaliskuuta 2024

Radioviihteen ytimessä

Papukaija....

 Näin aurinkomyrskyn ja huonojen radiokelien aikana onkin hyvä siirtyä vaihteeksi ns. viihderadion pariin. Kanavatarjontaahan on nykyisin ilman nettiäkin melkoisesti - lähes joka lähtöön. Toista se oli 70- ja 80-luvuilla ennen kuin nuo kaupalliset radio saivat toimilupia Suomeen. Oli oikeastaan vain ULA-verkossa kuultavissa YLE:n tarjontaa. No, nokkelimmat toki hoksasivat, että kyllähän useimmista viihderadioistakin löytyi keski- ja jopa lyhyet aaltoalueet, jolloin saatiin myös hieman muuta sisältöä maailmalta.

Erityisen kiinnostuksen kohteita olivat varmaan monet ns. "Merirosvoradiot", jotka käytännössä toimivat ilman toimilupia kansainvälisillä vesialueilla ja soittivat hyvää musiikki lähes vuorokauden ympäri. Ja kyllähän muutoinkin oli paljon asemia tarjolla kun ei vielä oltu siirrytty lähetyksissä kokonaan kaapeliin ja internettiin.

Musiikin lisäksi tuli itse kuunneltua kotimaan aalloilta viihdeohjelmia. Erityisesti Papukaija G Pula-ahon touhuilut, Knallin ja sateenvarjon seikkailut sekä tietysti Linnunradan käsikirja liftareille ovat jääneet mieleen. Pula-ahon osalta löysin vielä vanhat äänitteet, joten olikin helppo siirtyä ajassa hieman takaisinpäin ja fiilistellä viihderadion äärellä.

Knallin ja sateenvarjon tarjoaman brittihuumorin osalta ei itsellä ole tallenteita, mutta tässä tulee tietysti internetti apuun. Tosin, vuosia sitten tapasin Hämeessä erään radioamatöörin, joka kehui että hänellä on kaikki Knalli ja sateenvarjo -tarinat taltioituina C-kaseteille; hieno saavutus 👍

Kun näitä vanhoja tarinoita kuuntelee, auttaa hieman ymmärtämään kuplettien juonia, kun yrittää muistaa sitä aikaa, jolloin nuo tarinat on tehty. Tietty aikasidonnaisuus on tärkeä, vaikka tuntuuhan nuo tarinat kelpaavan nuoremmallekin sukupolvelle ihan hyvin 😊

Uusintoja näistä tuskin saadaan YLE:n tai muunkaan kanavan tarjoamana, joten ei muuta kuin internetin kautta etsimään, josko onnistaisi, mikäli asia kiinnostaa.


@ri

Keinoäly (AI) ja minä: muuttolintujen matkassa

Keinoäly eli tuttavallisemmin AI on tullut hyödyksemme tai sitten kiusaksemme - kuinka vaan. Ainakin bittitekniikan osalta hyvin monet järje...