sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Tuttavuutta ampiaisten kanssa

Tänään tuli mustikoiden ja vadelmien keruun yhteydessä tehtyä lähempää tuttavuutta parin ampiaislajin kanssa. Tuossa lähimetsässä, jo pari päivää sitten löytynyt, norjanampiaisen pesä pienen kuusen alaoksilla oli edelleen rikki korppien tekemän ryöstöretken jäljiltä. Onneksi tuolloin ampiaiset pitivät sellaista pörinää pesän ympärillä, ettei vakavampaa yhteydenottoa päässyt syntymään. Muutoin tulisi varmasti helposti potkaistua kyseistä yhdyskuntaa metsässä liikkuessaan.
Viime vuonna saman lajin edustajat olivat hieman lähempänä mökkiä, ja silloin tuli sohaistua niitä raivaussahalla. Siitäkin selvittiin kunnialla, vaikka taimet jäi siltä osin harventamatta.
Toinen, hieman ikävämpi tuttavuus tuli kylätien varren vadelmapöheikössä. Tuli epähuomiossa sohaistua maa-ampiaisten pesään ja tuloksen huomasi vasta kun päässä ja kyynärpäässä räjähti armoton kipu. Siinä tuli ns. lentävä lähtö pusikosta. Onneksi useampi ampiainen ei ehtinyt kimppuun - kaksikin oli liikaa. Onneksi ensiapu oli lähellä ja selvitään pienellä turvotuksella pistoskohdissa.
Näillä mennään ja toivotaan parempia kohtaamisia näiden pienten hyönteisten kanssa.

Perhoset linjassa

Tänään tuli kauniin sään houkuttelemana suoritettua pienimuotoinen linjalaskenta päiväperhosien osalta. Paikallista kylätietä n. 2.5 km edestakaisin perhosia tarkkaillen - siinä se. Erityistä huomiota kiinnittyi erittäin runsaaseen suruvaippojen esiintymiseen. Liki 30 yksilö tuli havaittua ja monissa paikoin oli useampi yksilö samanaikaisesti näkösällä. Jopa liikenteen uhrina löytyi yksi tuupertunut yksilö. Myös komeat neitoperhoset olivat runsaina liikkeellä, vaikka yksilömäärä jäikin 10 korville. Mutta kunhan loputkin perhoset pääsevät lentokuntoon, on odotettavissa komeaa katseltavaa syksylle. Kivana yllätyksenä oli yksi nokkosperhonen pientareen kukkien kimpussa. Hopeasiivet ja tummat metsänokiperhoset alkoivat olla jo kateissa. Pari viikkoa sitten oli niiden runsauden huippuesiintyminen. Samoin sitruunaperhoset olivat hieman vähissä jo.
Kuviakin on tullut napsittua, mutta niitä ei viitsi yrittää laittaa heti näkösälle, koska tuo teleoperaattorin linjanopeudet ovat niin surkeat, että hyvä jos perinteinen posti kulkee. Kuvia sitten myöhemmin vaikka Picassan kautta.

tiistai 26. heinäkuuta 2011

Auroraa sinapin kera liikkeellä

Iltalenkillä Joensuun Linnunlahden leirintäalueella näkyi mukava yllätys juuri valmistuneen ruohikkokentän yllä. Naaras Auroraperhonen siinä hyvissä voimissaan pitelin omaa lentonäytöstään. Normaalistihan näiden perhosten lennot loppuvat jo kesäkuun lopulle (pl. Lappi), mutta liekö nyt hieman helteisemmät kelit saaneet joitakin yksilöitä jatkamaan lentelyään. No, niinhän siinä kävi kuten joskus yleensä, eli tarkemmissa tutkimuksissa tuo perhonen osoittautuikin nyt massavaellustaan tekeväksi sinappiperhoseksi.
Matkalla Joensuuhun näkyi myös monilla paikoilla suruvaippoja, joten niillä näyttää uusi sukupolvi päässeen hyvin vauhtiin.

Reissunpäällä

Pieni irtiotto tutusta mökkimiljööstä toteutettiin muutamien pakollisten mutkien kautta Joensuun suunnalle. Turhan usein ei tässä taajamassa tule käytyä, joten nyt oli sellainen sopiva hetki. Varsinkin vielä, kun paikallinen leirintäalue tarjosi luxus-huoneistoja käyttöön tarjoushintaan. Kyllähän tämä teltassaolon saati perinteisen laverilla varustetun koppipahasen voittaa. Nyt on käytännössä kaikki se mitä lomalainen tarvitsee käyttöönsä: WiFi, taulu-TV runsaine kanavatarjontoineen, omat saunatilat, suuri jääkaappi-pakastin, sähköliedet, täydelliset astiastot, omat terassiparveke, majoitusta kahdessa kerroksessa ym. ym....
Vaihteeksi näinkin. Kyllähän tässä kevyesti parikin päivää viihtyy hemmoteltavana.

sunnuntai 24. heinäkuuta 2011

Kyllä ennen osattiin

Niin, kyllä ennen osattiin tehdä ainakin nuo pienkoneet kestämään. Tämä tuli jälleen todettua kun kävi kesämökin villiintyneen ruohikon kimppuun vm. 1980 olevalla ruohonleikkurilla. Ja mikä ihmeellisintä, kone lähti käyntiin ensimmäisellä vedolla!! Jos joku luulee, että kone on huollettu ja säilytetty kaikkien ohjeiden mukaisesti, pettyy kun kerron, että useimpina vuosina laite on talvehtinut lumihangessa ja suurin huolto taitaa olla polttoaineen lisääminen.
Viime kesänä koneen kaasuvaijeri katkesi, mutta uutta ei tarvittu, koska kone ei ole niitä EU:n määrittämiä turvakoneita, joissa kauhukahvaa pitää puristaa koko ajan työskenneltäessä. Tämä kone käy ihan itsekseen jopa senkin aikaa kun itse ajelija käy huoltamassa itseään.
Seuraava suurempi huolenaihe on tuo koneen runko ja pyörien ripustukset, mutta eiköhän noistakin selvitä, koska ruoste ei ole saanut vielä valtaa suuremmin. B&B:n moottori on ollut yllättävänkin hyvä voimanlähde koneelle. Jatkossa pitää laitetta hieman helliä ja viedä se ns. talvilepoon varaston suojiin. On se varmasti sen ansainnut.

Etelä-Savo calling

Tervehdystä Etelä-Savon maisemista. Ensimmäinen lomaviikko on niin sanotusti ajettuna sisään ja mahtaviin helteisiin on totuttu. Päivän maksimilämmöt ovatkin olleet lähempänä + 30 C kuin sitä normaalia + 20 C:n tasoa. Kaukana ei olla oltu noista trooppisista öistäkään. Kyllähän nuo helteetkin ovat ihan mukava asia, mutta rajansa kaikella. Metsän sato, marjojen ja sienien muodossa kyllä kärsii jatkuvista helteistä, joten hieman vettä on toivottu maisemiin muutoinkin kuin kaivosta kantamalla. No, tänään sitä vettäkin sitten saatiin ja ihan kunnolla: pieni ukkoskuuro huuhteli maisemaa reilun 14 mm vesiryöpyllä. Ilma raikastui kertalaakista ja kasvitkin näytti virkoavan uuteen loistoonsa.
Perhosten osalta on hellekausi ollut melkoisen mukava, ainakin mitä tulee paikallisiin siivekkäisiin. Metsänokiperhosia on ollut tienvarret mustanaan samoin kuin tutumpia sitruunaperhosia. Myös hopeasiivet ovat loistaneet läsnäolollaan. Uutta sukupolvea edustavat suruvaipatkin ovat jo lähteneet liikkeelle.
Ukkosten osalta on lomailu mennyt mukavan rauhallisesti, sillä tämänpäiväistä pientä roiskintaa lukuunottamatta, ei ukkosia ole ollut kuin ukkostutkan ruudulla. Toki muutamana yönä on lepakkobongailun myötä saatu ihailla mukavista yösalamoista.
Nyt ei muuta kuin odotellaan ja katsellaan mitä tuo kosteus sai luontoon aikaan ja toivotaan, että paikalliset kanttarellit ja vadelmat pääsevät kunnon kasvuun.

maanantai 4. heinäkuuta 2011

Pari perhosta

Kyproksen helteissä tuli tosiaankin muutamia perhosiakin tähyiltyä kameran obtiikan lävitse. Itse kaupunkialueilla ei perhosia hirmuisesti näkynyt, mutta heti maaseudulle siirryttäessä alkoi näitäkin pölyttäjiä tulla enemmälti esiin. Ja mikäs on perhosten lennellessä kun ilmamassa suosii lämmöllään ja runsas kukkaloisto luo mukavia makunautintoja ihmeteltäviksi.
Ohessa pari kuvaa paikallisista perhosista.

OH5KUY // ARi

Oma valokuva

Born: March 1965
Married with Leila
Other familymembers:
  • Sina (1991) girl 
  • Aapo (2007) Tibetan spaniel (!2013!)
  • Tapsa (2013) Hamster (!2014!)
  • Wiljo (1985) Turtle
 
Hamradio operator since 1991.
Using callsign: OH5KUY

Twitter