keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Vuoden ympäristöteko

Yhdeksi vuoden 2012 ympäristöteoksi voisin nostaa Riian puistojen ilmeen kohentamisen. Nämä suurkaupunkien keuhkoinakin tunnettujen viheralueiden vaaliminen pitäisi olla jokaisessa kaupungissa hyvin korkealla prioriteetillä.
Hyvinkin pienillä ja yksinkertaisilla asioilla voidaan viihtyvyyttä parantaa helposti: kukkaistutukset ja hoidetut puut ja pensaat luovat omaa loistoaan, mutta lintuja unohtamatta kannattaisi puiston puihin asentaa myös pönttöjä lintusille. Vasemmanpuoleinen pönttökuva on kevään Riian matkan yhteydessä napsaistu. (Toinen kuva esittää Pärnulaista puistopönttöarkkitehtuuria.) Pönttöjä oli komea rivi yhden puiston puissa, ja varmasti saavat noiden "varjolintujen" lisäksi myös oikeita asukkeja kevään aikana.











Riian puistot olivat yleisilmeiltään hyvin siistejä kokonaisuuksia. Roskaamista havaitsi erittäin vähän, vaikka jäteastioita oli juuri laisinkaan tarjolla! Lieneekö tämä jonkinlainen kulttuurikysymys, kun monissa muissa kaupungeissa on puistot hyvinkin roskaantuneita, vaikka jäteastioita on tarjolla runsain mitoin. No, lienee enemmänkin ns. asennekysymys.

lauantai 24. maaliskuuta 2012

Perhospönttöjä nikkaroimaan

Kevätkausi perhosineen lähestyy kovaa vauhtia. Biolanin viimeisimmässä uutislehdykässä oli mainio linkki "perhosten paratiisiin". Kannattaa vilkaista, josko vaikka tällä kaudella nikkaroitaisiin perinteisten lintupönttöjen lisäksi muutama perhospönttökin.
http://www.biolan.fi/suomi/default3.asp?active_page_id=1337

perjantai 23. maaliskuuta 2012

Ristiin rastiin Riikaa

Näin kevätkauden avajaisiksi tarjoutui vaimon kanssa mainio tilaisuus avata vuoden matkasesonki Latvian suunnalla. Pieni syy matkokohteen valintaan löytyy niinkin kaukaa kuin Korvatunturilta. Joulupukki toi näet lahjapakettien joukossa liput Air Baltici:lle. Ja mikäs sen parempi, kun kerta kyseinen lentoyhtiö vielä operoi suoraan Lappeenrannasta, joten turha siirtyminen Helsingin suuntaan jää näiltä osin väliin. Nyt oltiin Latviassa nopeammin kuin mitä olisi oltu Helsingissä autopelillä.
Muodollisuudet lentoasemalla sujuivat jopa liiankin hyvin, eikä ruuhkista tai kiireestä ollut tietoakaan. Ehti jopa juttelemaan paikallisten turvamiesten kanssa. Tämä onkin sikäli ihme, että yleensä nuo turvallisuushenkilöt eivät juuri turhia jutustele. No, poikkeus vahvistaa säännön tässäkin tapauksessa.
Ruuhkaa ei tuntunut olevan Riian kansainvälisellä kentälläkään. Konekkin oli ihan aikataulussaan, joten ongelmia ei päässyt syntymään. Hallirakennuksessa oli hieman hassua, kun matkalaukkuhihnalle tuli vain 4 matkalaukkua koko koneesta. No, muut matkustajat jatkoivat matkaa jatkolennoilla etiäpäin ja Riikaan jäi näköjään kolme henkilöä. Laukut löytyivät siis hyvin ja jäi aikaa istahtaa juustokakun ja viinilasin äärelle ennen siirtymistä itse kaupunkiin.
Taksijonoa ei ollut nimeksikään, tosin takseja näkyi olevan jonossa melkoisen runsaastikin. Otimme heti ulko-ovelta ensimmäisen, tummanpunaisen menopelin ja suuntasimme kohti Riikaa. Vajaassa puolessa tunnissa olimmekin jo vanhan kaupungin kupeessa hotellirakennusta ihmettelemässä. Olimme hotellilla jo reilu 5 tuntia ennen normaalia sisäänkirjautumista, joten varovainen kysymys respasta laukkujen jättämiseksi säilytykseen, osoittautuikin samalla jo huoneen kirjaamiseksi. Mikäs sen parempi, nyt oli sopivasti aikaa lähteä kaupungille ihmettelemään.
Kevät on todellakin paljon pitemmällä, kuin kotimaassa. Lunta ei näkynyt juurikaan missään ja jos puistojen puissa olisi ollut lehdet, niin olisi voinut todeta kesän alkaneen.
Majoitusta Riikan suunnalta varattaessa, ei kannata pelätä ydinkeskusta ulkopuolista tarjontaa; laadukasta majoitusta vain pienen kävelymatkan päästä on runsaasti tarjolla. Jos askelet eivät kanna, niin aina voi turvautua edulliseen, paikalliseen taksiliikenteeseen. Onhan kaupungissa toki oma julkinen liikenteensä raitiovaunuineen ja johdinautoineen, joten valinnanvaraa löytyy. Useilla foorumeilla on varoiteltu taksimatkoista, mutta kun käyttää tervettä järkeä liikkeissään ei vaaraa tulla huijatuksi juurikaan ole.
Näin varhain kevätsesongin aikaan oli kaupungilla hyvin tilaa niin kaduilla, kauppakeskuksissa kuin ruokapaikoissakin. Jonottaa ei tarvinnut minnekkään. Ainoat suuremmat ruuhkat olivatkin varmaan kauppatorin ympärillä ja suurten ilmalaivahallien sisällä. Täälläkin selvisi ilman ns. kyynärpäätaktikointia. Jos kotimaassa ollaan totuttu monipuoliseen tuotetarjontaan isoilla markkinapaikoilla, niin Riian kauppatoriin ja -halliin verrattaessa nämä paikalliset versiot kyllä kalpenevat. Näin se vaan on, ja tämä on ehdottomasti todetta itse paikanpäällä käyden. Kuvia torilta tai hallien sisältä ei ole, koska haluttiin kunnioittaa paikallisten toivomusta olla kuvaamatta.
Sikäli kun ylimääräistä aikaa jää käyttämättä, kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa myös "Pikku Moskovan" kaupunginosaan, joka löytyy suurten kauppahallien takaa. Poistuttaessa kauppatorin hälinästä "Pikku Moskovan" suuntaan, voi tuntua kuin aika olisi pysähtynyt ja osin unohtanut tämän osan Riikaa. "Pikku Moskova" pitää sisällään myös monia surullisia tarinoita, joista osaa on muistuttamassa tehdyt patsaat ja muistoteokset. Lyhyellä kävelykierroksella saa kuvan siitä kuinka ja miten on eletty vuosikymmeniä sitten.
Niille, joille kävely on ylivoimainen este, voin suositella ehdottomasti kaupungin Bulevardin puiston vieressä olevan suuren hotellirakennuksen näköalapaikkaa rakennuksen 26. kerroksessa. Kyseinen "SkyBar" aukeaa paikallista aikaa (sama kuin Suomessa) klo 15.00, ja pääsymaksua peritään ovella kokonaista 2 Slatia. Baarin puolelta sitten aukeaakin komeat näkymät koko Riian ylitse. Mainittakoon vielä, että 26. kerrokseen vie kaksi maisemahissiä, jotka ovat jo elämys sinänsä.
Kaupungissa liikkuminen on ehdottomasti mukavinta suorittaa jalkapelissä, eikä suunnistaminenkaan ole ylivoimainen kokemus. Hotellien auloista saa erittäin hyviä ja yksityiskohtaisia karttoja ilmaiseksi. Kaupungin monet suuret monumentit ja uutisrakennukset ovat hyviä kiintopisteitä suunnistettaessa. Mainittakoon vielä suunnistamiseen liittyen, että Nokian matkapuhelimista löytyvä kartta/gps -palvelu toimi erittäin hyvin ja olisi ohjannut turistin haluttuun kohteeseen, mikäli eksymisiä olisi tapahtunut. Kyseinen palvelu on sikäli hyvä, että siinä voi avainsanojen ja kadunnimien perusteella etsiä kohteita. Muutoin olisi pitänyt selata karttalehdet lävitse jotain tiettyä paikkaa etsittäessä. Kartat toki kannattaa ladata jo kotimaassa, niin säästyy kalliilta tiedonsiirtomaksuilta kohdemaassa.
Shoppailijan kannattaa tiedostaa matkabudjettia varatessaan, että Riiassa hintataso on hyvin yleis-Eurooppalainen kaikkien tuontihyödykkeiden osalta. Paikallisten tuotteiden osalta voi sitä vastoin tehdä hyvinkin edullisia hankintoja. Pelkästään kulinaristisiin nautintoihin rajoituttaessa, voi hyvinkin pienellä budjetilla saada itsensä kylläiseksi. Ruokapaikoissa palvelu pelaa hyvin ja valikoimaa ruokalajikkeidenkin osalta on ihan hyvin.
Paluumatkalla kaupungilta lentokentälle siirryttäessä on hyvä varata sellainen 45 minuuttia aikaa taksimatkaan. Ruuhka-aikoina tämä lieneekin juuri näin. Meidän osalta tuota ruuhkaa oli hieman vähemmän, joten matka taittui vajaassa varttitunnissa. Taksinkaan kanssa ei ollut ongelmia - muisti vaan varata kuljetuksen huoneen luovutuksen yhteydessä. Ja vielä kun lunasti hotellilta ns. taksi-voucherin, niin matkakustannuksienkaan osalta ei tullut ongelmaa. Voucher kuljettajalle ja ei muuta kuin "paldadsi".
Mainittakoon vielä lopuksi, että Air Balticin lento ja muutkin järjestelyt toimivat moitteitta, joten kerrassaan onnistunut viikonvaihde saatiin vaimon kanssa loihdittua näin kevätsesongin aluksi. Nyt jaksaa taas hieman odotella seuraavaa reissua.
























tiistai 6. maaliskuuta 2012

OPERA

Well, it looks like the activity on OPERA mode has went down last weeks. Just a few stations are audible mainly on 20 meters band. That is a pity, because OPERA is a good weapon to check how QRPP works.

torstai 1. maaliskuuta 2012

DX-painotteinen vertikaali, Cushcraft R-7000+

Aikansa se otti, eli reilu 15 vuotta, kunnes alumiini antoi periksi. Nimittäin viime viikonloppuna workkimis-qth:on mennessä, huomasin, että pitkään palvellut Cushraftin R-7000+ vertikaali oli komeasti niiannut yläosastaan DX-maailman suuntaan.
Syytä kyseiselle ilmiölle ei selvinnyt, tosin onhan voinut ylimääräistä lumikuormaa kertyä harukseen, joka on sitten taivuttanut alumiinin mutkalle. Mitään ulkoisia merkkejä tapahtuman aiheuttajasta tai syystä ei selvinnyt. Ehkä jotain tarkempaa tulee esiin sitten kun puran vertikaalin alas ja tutkin murtumakohdan lähempää.
No, joka tapauksessa oli jo aikakin vaihtaa antennia, sillä onhan 15 vuotta jo hyvä suoritus: monta dx-asemaa on saatu workittua ja toiminta on ollut moitteetonta.
Uusi antenni on jo tilattu Saksasta ja saapuu lähipäivinä. Asennushommat sitten keveemmällä kun lumet ovat sulaneet. Ehkä tämä vanhakin antenni pääsee vielä johonkin hyötykäyttöön jatkossa.

OH5KUY // ARi

Oma valokuva

Born: March 1965
Married with Leila
Other familymembers:
  • Sina (1991) girl 
  • Aapo (2007) Tibetan spaniel (!2013!)
  • Tapsa (2013) Hamster (!2014!)
  • Wiljo (1985) Turtle
 
Hamradio operator since 1991.
Using callsign: OH5KUY

Twitter