torstai 23. maaliskuuta 2017

"Kopterilupa" saapui

No, eipä olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut että näin lähes eläkepäivillä vielä työnantajan myötämielisellä vaikuttamisella ajelisin itselleni lentolupakirjan. Josku 40 vuotta sitten tämäkin haave kävi mielessä, mutta joskus aika antaa odottaa.
Varsinaisesti tosin kyseessä on lupakirja lennättää noita "vihattuja" kamerakoptereita ym. härveleitä. Suomessahan noiden "dronejen" lennättäminen harrastusmielessä on vielä lupavapaata. Tosin pelisäännöt täytyy tuntea koska ilmatilassa liikutaan ja nykyiset kaupalliset kopteritkin pystyvät melkoisiin suorituksiin. Niin, ja kuvaamiseen pätee näissäkin ohjuksissa samat säännöt kuin maanpäälläkin.
Itse hyödynnän kopterikuvausta tulevana kesänä Saimaan  ja Koloveden alueella, jossa käyn luvan kanssa tarkastamassa muutaman kalasääsken pesinnän. Eli kopterilla kuvataan nopeasti pesä ja poistutaan paikalta. Aiheuttaa varmasti vähemmän häiriötä kuin jos puuhun kiipeää perinteisin menetelmin. Paljon muitakin ideoita kopterin käytölle on, mutta katsotaan mihin aika ja ideointi riittävät.
Oma kopterini saapuikin viikolla juuri kuriirin kyydissä, joten nyt ehtii tutustumaan vielä laitteeseen ennen h-hetkeä. Eipä se varmasti paljoa poikkea siitä, mitä lupakirjaan vaaditussa "inssiajossa" piti suorittaa.
PS: jatkossa jos laki muuttuu näiden ilma-alusten osalta, on kohta ruuhkaa lupatoimistossa. Hyvä business jollekin järjestää ns. drone-koulutusta.


maanantai 20. maaliskuuta 2017

Nice QRP -qso on 17 meters band




What a nice surprise on Short Waves: I tried to make some QRM with my IC-703 and an old R-8 vertical, running just 5 Watts.
I most cases the propagation is good enough to make a QSO with local or European stations - everything else is DX for me... hi.
I was just running some CQs on 18 MHz digimode JT65. I most cases I use JT9, but this time there was not any other activity on JT9 that I could even monitor.
Digimodes like JT65/ JT9 are good for me, because You can do something else at the same time when working on radio.
After working some European stations, I was amazed when I saw JF1FAO on my screen, calling me. So, amazed that I almost missed the QSO. Finally everything was OK and we had QSO without any problems.
The other nice thing was that I received QSL card from Japan almost at the same time when my last "over" was sent.





Vakava häiriö - palvelin vikatilassa!

Melkoisen varmana totuutena voidaan pitää lausahdusta: "Mikää tunnettu tekniikka ei ole täysin varmaa - ennemmin tai myöhemmin vikatilanne tulee ajankohtaiseksi"
Tietotekniikassahan on nykyään monia verrattain käyttökelpoisia tapoja suojata ja varmistaa omaa "data-massaa". Löytyy runsain mitoin erilaisia pilvitallennuspaikkoja, joihin voi verkon ylitse siirtää tiedostojaan turvaan. Myös ns. USB-levyt ovat vuosien saatossa kehittyneet niin kapasiteeteiltään kuin toimintavarmuuksiltaan sille tasolle, että niiden käyttö on näin kotityöasemilla järkevää. Ja jos malttaa yhdistellä eri tallennusmedioita omien ns. kriittisten tietojen varmistuksissa, voi nukkua yönsä paljon paremmin.

Nykyäänhän  noita tallenteita uhkaa jo muutkin seikat kuin pelkästään mekaaniset levyrikot: internetissä leviävät haittaohjelmat, jotka lukitsevat työaseman ja siihen suoraan liitetyt tietovarastot ovat nykyään melkein se suurin "peikko" tietojen menettämiselle.

Itselläni on asiat tietojen varmistamisen osalta tehty aika yksinkertaisesti:

  1. Buffalo Terastation (RAID 5) 6  Teraa tallennustilaa kotiverkossa (ei nettiyhteyttä)
  2. Lacie 1 Tera -USB levy työasemassa (päällä vain kun tietoja siirretään)
  3. Pilvitallennuspaikka (osa tiedoista ulkopuolisessa tallennuspaikassa)
  4. USB (AES 256 salattu) - kaikkein kriittisimpien tiedostojen varmistukseen (säilytys palosuojatilassa/ ei kotona)
Kiristysohjelmien uhkaa kannattaa todellakin torjua niin, ettei ainakaan kaikki varmistus levyt ole kiinni ja aktiivisina työasemassa, jolla työskentelee. Jos vanhinko tapahtuu, niin näillä ohjelmilla on paha tapa nuuskia myös nuo USB-väyliin liitetyt laitteet ja salata nekin lunnaiden toivossa. Ei ole pitkää aikaa kun mediasta saatiin lukea kuinka joku surffailija oli onnistunut saastuttamaan työasemansa kiristysohjelmalla - siinä samalla menivät työasemaan liitetty USB-levy, kamerakortti ja vielä uusi sykemittari/kello verkkorikollisten haltuun!

Omien kriittisten tiedostojen osalta on hyvä muistaa toki se, että jos kotona tapahtuu jotain arvaamatonta; tulipalo, suuri vesivahinko tms. niin varmistusmedian kopio (tonen USB-levy) olisi hyvä viedä vaikka kesämökille tai työpaikalle ihan vaan varmuuden varalta.

Palatakseni tuohon otsikkoon "Palvelin vikatilassa", tuli tietysti kyseinen ilmoitus itselleni ja juuri viikonloppuna - kuinkas muuten. Tiedostopalvelimen yksi levy oli mennyt rikki, ja tästä johtui tuo hälytys. 

RAID käytännössä
Ostin tuon 6 Teran palvelimen vuonna 2009 keväällä ja tämä oli ensimmäinen vikatilanne kyseisessä palvelimessa. Eli melkein 8 vuotta ongelmatonta käyttöä. Mekaanisten levyjen osalta oli kyllä odotettavissakin vikatilanne jossakin vaiheessa, mutta sitähän ei voi etukäteen oikein tarkkaan ennustaa. Tiedostopalvelimessa on 4 isoa levyä, jotka ovat teknisesti ns. RAID 5 levypakkana. Tässä tapauksessa tämä mahdollistaa juuri sen, että yhden levyn rikkoontuessa voidaan se korvata uudella ilman että tiedostoja menetetään. Kahden levyn rikkoontuessa samalla kertaa onkin sitten turvauduttava tiedostojen palauttamiseen muista medioista. Onneksi tämän vika tilanteen todennäköisyys on aika pieni kuitenkin. Levyn vaihtaminen täytyy tietysti suorittaa oikein ja hallitusti, sillä aina on vaarana se, että jokin menee vikaan ja kaikki tiedostot menetetään.

Tiesin, että levyn voi vaihtaa ns. lennosta, eli rikkoontunut pois ja uusi tilalle, jonka jälkeen järjestelmä tekee loput itsestään automaattisesti. Päätin itse, kuitenkin hieman toisenlaiseen vaihtoprosessiin, joka samalla olisi hieman turvallisempikin. Otin selainyhteyden palvelimeen ja onnekseni muistin jopa sen hallintasalasanan vuosien takaa. Hallintapaneelista käsin sitten käskin järjestelmän poistaa vikaantunut levy. Kun levy hävisi käytössä olevista levykirjastoista kävin poistamassa levyn palvelimesta. Tämä tapahtuu ilman työkaluja: etukansi auki ja levyn lukitussalpaa kääntämällä levy tulee kelkassaan ulos laitteesta - helppoa. No, jotta asia ei olisi ollut liian helppo, niin palvelimen oven mekaanisen luko avain oli tietysti "jossain" - onneksi lopulta löytyi vanhojen avaimien melkein jo hävitettäväksi julistettujen avaimien joukosta - nyt hieman paremmassa paikassa säilytyksessä.

Uuden levyn asentamisen jälkeen ei muuta kuin käsky hallintapaneelin kautta koostaa tuo RAID 5 uudelleen, jonka jälkeen järjestelmä alkoi tehdä työtä käskettyä. Hieman vajaassa vuorokaudessa oli tilanne levyjen osalta palautettu vikaantumista edeltävään tilaan. Huomattavaa on se, että vaikka yksi  levyistä oli vikatilassa, olisi palvelimelta saatu vielä kaikki tiedostot kopioitua muualle. Itse asiassa näin pitää ollakin, sillä turvallisinta olisi ottaa kopio tiedostoista ennenkuin menee levypakkoihin koskemaan. Nyt arvioin kuitenkin riskin sen verran pieneksi, että tein operaation ilman välitallennuksia. 

Levyn vaihtoa tehdessä tuli vaan mieleen itsellekin, että tätäkin olisi hyvä harjoitella ennen kuin tulee ns. akuutti tilanne. Tunnen aika monta tapausta, joissa käyttäjä on tunnollisesti tehnyt varmuuskopioita tiedostoistaan, mutta sitten kun niiden palauttamisen aika tulee käsille, ei varmistuksien palautus enää onnistukkaan syystä tai toisesta.

Näin jälkikäteen voin onnitella itseäni myös hyvästä ennakoinnista, sillä samalla kun ostin tuon palvelimen, lunastin siihen joukon varalevyjä juuri näitä vikatilanteita varten. Ei liene yllätys, että jos nyt olisin ostanut tuohon pavelimeen uuden levyn, se olisi maksanut melkein palvelimen hinnan ja olisi pitänyt tilata Japanista saakka. Tekniikka muuttuu hieman vuosien saatossa hi... Siis, jos pääty hankkimaan tiedostopalvelimen itselleen, kannattaa hankkia siihen samalla varamediaa pahanpäivän varalta - tässä ei siis kannata enää säästää. Ja vielä kun varalevyt ovat kotona, ei niitä tarvitse odotella maailmalta saapuviksi ja tiedot ovat turvallisesti käytettävissä.

Turvallista kevättä bittirintamilla.

perjantai 10. maaliskuuta 2017

Sataset "paukkumaan" - Suomi 100 vuotta! osa 4


No, niin. Nyt on ratkennut tuo ensimmäinen haaste Suomi100 -"kisassa": 100 ulkomaisen postikortin raja täyttyi eilen jännittävissä merkeissä. Olinhan tuossa aiemmassa tekstissäni luvannut matkustaa siihen valtioon, josta tuo sadas postilähetys tulisi.
Kahden kuukauden aikana, siis melko nopeasti, nuo 100 korttia tulivat täyteen. Teen niistä tarkemman analyysin vielä myöhemmin, mutta nyt siihen mielenkiintoisimpaan osioon eli haasteen vastaanottoon. Loppumetreillä asia meni hieman jännäksi koska neljän kortin osalta jouduin odottamaan peräti kaksi vuorokautta; ensimmäisessä jaksossa tuli kortit Hong Kongista ja Ameriikasta - ihan mukavia matkakohteita varmaan kumpainenkin. Ratkaisu tapahtui kuitenkin eilen, kun laatikossa oli kaksi korttia ja tavoite 100 kortin osalta täyttyi. Olisin tilastojen valossa voinut melkein lyödä vetoa, että Saksan reissua puskee, mutta kovin kauas ei tuosta menty: kortti tuli Minskistä, eli Valko-Venäjältä.
Valko-Venäjähän on tehnyt turismille hienon kädenojennuksen, kun ei tarvitse lentomatkalle ja alle 5 vrk:n reissulle enää erikseen viisumia hankkia. Eipä muuta kuin matkaa tilaamaan. Toinen kortti tuli tuolta suuresta naapurista, Venäjältä. No, sinne tulee varmasti matkattua myös, koska uusi viisumi tuli postissa juuri viikolla hi..

Täydennys 15.3.2017: matkaliput ja majoitusvaraukset tehty niin Pietariin kuin Minskiin - YES!

Lintumaailma herää kevääseen

Voisi sano, että vihdoinkin tuo kevät alkaa ottamaan otetta tuosta ohi "kiitäneestä" talvesta. Lämpötilat ovat viime päivinä pyörineet siinä nollan molemmin puolin; yöllä pakkasta ja päivällä jo jokunen lämpöaste. Jotkut epäilivät jo, että terminen kevät alkaisi ensiviikolla kun Föhn tuulet tuovat todella lämmintä ilmamassaa tänne pohjolaan. No, eiköhän nuo yön pakkaslukemat kuitenkin vielä verottane noita vuorokauden keskilämpöjä, että varsinaista termistä kevättä joudutaan vielä hieman odottelemaan. Mutta, sitä odotellessa nautitaan hyvistä ulkoilukeleistä ja ennen kaikkea katsellaan kuinka luonto herää eloon talven jäljiltä.

Varmoja kevään merkkejä lintumaailmassa on monia. Itselleni tuon perinteisen talitiaisen laulun lisäksi kevättä kuuluttavat myös tikat, jotka ovat aika veijareita omia "rumpuja" etsiessään. Perinteisten lahopuiden lisäksi niille kelpaa hyvin täällä urbaanissa ympäristössä niin katuvalojen metallisuojukset, talojen antennit kuin esim. lepakonpöntöt (kuvassa).
Mukava kevään merkki on ollut aina se kun lokit ilmestyvät Vuoksen ylittävän sillan valomastoihin  lepäilemään. Viime viikolla tämä näky otti vastaan ja antoi uutta virtaa päivään Imatralle liikkuessa.

tiistai 7. maaliskuuta 2017

Sataset "paukkumaan" - Suomi 100 vuotta! osa 3

Joskus on ollut kylmääkin ja lunta...
Urheilukilpailun termejä lainatakseni, voisi todeta, että ilmassa on lievää jännitystä: ulkomaalaisten postin tuomien korttien määrä on nyt 96 eli vain neljää korttia vaille tavoitteesta. Näyttää siltä, että noin puolessatoista kuukaudessa / 7 viikossa tuo 100 postikortin tavoite täyttyy ja näiltä osin Suomi 100 v -projekti etenee.
Jotta asiasta tulisi hieman jännempi, niin olen lupautunut vuoden sisällä matkustamaan siihen maahan, josta tuo sadas postikortti laatikkooni tulee. Ja jos kortteja tulee enemmän kuin yksi laatikkoon ko. päivänä, niin lasken pinon päältä suoraan sen sadannen kortin, enkä ala valikoimaan ns. mukavinta kohdetta monien joukosta. Onhan sitä sitten mukava ihmetellä ja nautiskella sitäkin ulkomaanmatkaa.
Jos oikein hyvin käy, niin postaljooni kippaa jo tänään puuttuvat neljä korttia laatikkoon, mutta mikäs tässä on odotellessa.

Lintuprojektin osalta vasta ensimmäiset kympit "paukkuu", sillä havaintoja on tehty vain kotikulmilta - kevään edetessä havaintomäärät varmasti lisääntyvät nopeasti muuttolintujen saapuessa ja omien retkikohteiden lisääntyessä.

Odottelemisiin!

torstai 2. maaliskuuta 2017

Sataset "paukkumaan" - Suomi 100 vuotta! osa 2

Siellä jossakin....
Aloittamani Suomi 100 -projekti etenee kuin VR:n veturi talvipakkasella. Tässä vaiheessa vuotta nuo lintuhavainnot ovat vielä melko harvinaista herkkua, ellei sitten varta vasten lähden kiertelemään paikkoja, jotka ensimmäiseksi keräävät muuttolintuja näin varhaiskeväällä. No, oma tarkoitukseni oli kerätä 100 lajia ihan peruspuuhastelun ohessa, eikä mitään erikoista bongausta tule harrastettua vieläkään. Katsotaan sitten vuoden loppuneljänneksellä mihin tämä panostus riittää. Totuuden nimessä toki voi todeta, että koska linnut ovat olleet suurena harrastuksena jo 70-luvulta lähtien, niin en voi välttyä kiertelemästä noita paikallisia "lintukeitaitakaan". Mutta, tätähän eivät säännöt poissulje hi....

Toinen projekti postikorttien osalta etenee luonnollisesti paremmin, koska posti kulkee näin talvellakin. Nyt alkaa näyttämään siltä, että asetettu tavoite täyttyy jo maaliskuussa eli 100 postikortin keräämiseen ulkomailta kestäisi näin ollen vajaat 2 kuukautta!!
Tällä hetkellä pinossa on jo hieman yli 80 korttia (kaikki rekisteröitynä ja skannattuna). Kolme aktiivisinta postittajaa ovat Saksa, Venäjä ja USA. Sitten onkin koko joukko toistaiseksi ns. yhdenkortin valtioita. Alla listaa tämän hetken tilanteesta ja määristä. Tilastosta puuttuvat vielä maaliskuun alun kortit, mutta nekin tulevat sitten aikanaan mukaan kunhan saan ne rekisteröityä. Tuossa päiväsarakkeessa on ilmoitettu tieto, joka kertoo kuinka kauan keskimäärin posti on kuljettanut korttia kohteeseen.

1 Germany 18 5 days
2 Russia 11 15 days
3 U.S.A. 11 11 days
4 Taiwan 8 16 days
5 Japan 7 11 days
6 Hong K   3 10 days
7 Czechia 2 9 days
8 Malaysia 2 17 days
9 Netherla 2 3 days
10 Spain 2 11 days
11 Austria 1 6 days
12 Canada 1 11 days
13 China 1 17 days
14 France 1 5 days
15 India 1 11 days
16 Luxemb 1 6 days
17 Malawi 1 9 days
18 New Zea 1 13 days
19 Poland 1 8 days
20 South Af 1 16 days
21 Sweden 1 4 days
22 Switzerl 1 14 days
23 UAE 1 9 days

"Kevät keikkuen tulevi"

"Meteoroloogi" työssään  Sanonta, "kevät keikkuen tulevi", pitää joka vuosi paikkansa. Maaliskuun alussa ehdittiinkin jo...